Heitä se vaaka hemmettiin, just niin!

Nyt erityisesti kevään ja kesä aikaan mun selekään varsinkin on ilmestynyt jotain ihme pahkuroita.. Farkut on alkanut kinnaamaan vielä enemmän. Jotkut paidat alkaa olla haastava saada poikkeen. Jottain tapahtuu. Reeni kulukee ja tyttö kasvaa. Vieläpä tuo ikuisuusongelma selkä on tuntunut alkavan ottaa reeniä vastaan ja siitä onkin tullut nyt lempireeniä!

Tämähä on aivan selevää, että paino saattaa ottaa vähän noususuhdannetta, kun lihas kerää nestettä. Ja joo, oon herkutellu kesällä, kuten tiedättekin. Mutta edelleenkään turha sitä on yrittää peitellä, heh,

Ai samperi,en oikeastaan halua edes tietää paljonko painan. Tökkäis muuten koko homma siihen, aivan varmasti. Vähän kun edelleen olen vaa'an vanki. Ja kun tiiän kokemuksesta, miten reagoin jos vaaka on yli 65 killoo. Ahistaa niin pirusti, vaikka 168cm pituselle se on vielä muutennii normaalipaino. Ihmeellinen tuo ihmismieli. Todella ihmeellinen.

Peilikuva miellyttää ihan jees. Aamusin ei valittamista. Ja päivisin kehtaa olla rantsulla itsevarmasti ekaa kertaa ikinä.

Niimpä onkin aika tehdä suht radikaali liike. Henkilövaaka lentää nyt kesä/talvi-tauolle äitille. Kaivellaas se sitten ensi keväänä esiin, jos tilanne sen näyttää vaativan.

Talousvaaka ei lennä mihkään. Ei todellakaan. Sitä käytän varmasti, sitä ilman ei vielä pärjää kokoaikaa. Ei oo vielä niin tuttua hommaa, vaikka tosi tuttua onkin.

Mutta tälläsiä mietteitä tännään. Kuntotsekkiin muuten pittäis mennä. Tavallaan jännittää niinku aina, muttaku tietää kasvaneensa, ihan kiva mennä sinne pällistelemään. Koska jos mä huomaan, huomaa Mattikin. Se on varma se!

Nyt työt pois alta ja sit olille ja ojentajille runtua. Täysiä.

Halausin; 

Roosa