maanantai 9. maaliskuuta 2015

Liian onnellinen täysiä bodaamiseen.

Hellurei ja HELLÄT TUNTEET!

Tässä tänään lopettelin mun viime viikkosen kevyen viikon menemällä ennen duunia salille antamaan selälle mukamas runtua. Koko ajatus paino jo sunnuntaina mieltä, koska hieroja viime viikolla sano, että treenaa selkääski välillä. :D Hahahah! Jeppis, mun heikko kohta, joka ei ota kehittyäkseen. Ja fiilikseen vaikutti myös se, etten ollut voinut useeseen viikkoon reenata selkää kunnolla koska käsi-ja selkäjumit.

Oh well, miten meni sitten noin niiku omasta mielestä?

Rauta paino nii perkuleesti ja mavesta 90 kilua oli ku ois koittanu jotai maximia,vaikkakin se meni sitten pari kertaa ylös että humahti. Silti. Tahmeaa, ihaku bodaus ois iha uus juttu.

Mä sit oon semmone adhd ajatusteni kanssa, että kelailin yhen palautuksen aikana, että mikä perkele Mustosta nyt vaivaa. Ongelma oli se, että ei mikkää!

Saan bodauksee iha hitoksee voimaa, kun suutun. Oon vihanen. Mutta se, että nyt ei oo oikein mitään vihan aiheita. Kaikki elämässä rullaa. Jopa kropan kiristyminen, nyt kun lopetin dieetin. ja vihdoi alkaa keskikroppaki kiristyy, eikä pelkästää jalat.

Lisäkseen mä en myöskään voi purkaa mun vapaa-ajan yksinäisyyden tuskaa punttiin, kun ollaa nyt nähty motivaatiomiehen kanssa suht tiheesee ja tällä viikolla nään ihanaa Jenniä ja sitten on tyttöjeniltaakin luvassa ihan tällä viikolla..

Lisäks hyvää mieltä tuo se, että oon nyt viikon tehnyt fyssarin antamilla ohjeilla ja mun alaselkäkivut on melki kokonaa historiaa ja ranka alkaa taas liikkumaan. Eli halleluja sille!

Nii ja sit on valosaakin.

Perkele. Mistähä sitä sais vihaa? Kun ei viitti suuttua siitä, että kaikki on hyvin. Eihä siinä ois mittää järkee!

Kuka tulis huutamaan mulle että suutu jo?

Toisaalta positiivista on sekin, että huvikseenha mä tätä teen. Mahdollisimman maksimaalinen kehitys siis ei ole kokoajan pakollista. Vaikka oishan se siistiä.

Ja nyt voidaa ajatella sitten bodauksen suhtee positiivisesti, että onneks AINA tulee alamäki. ;)

Mukavaa viikon alkua kaikille, puspus!

-Roosa

tältä näyttää onnellinen massa Mustonen!

6 kommenttia:

  1. Ihan totta kyllä, että yltiöpositiivisissa fiiliksissä on hankalampaa saada maksimituloksia itsestä irti! :D Vaikka toisaalta taas, älyttömässä ketutuksessakin reenit menee helpommin reisille. Kultainen keskitie ..tutuksenkin suhteen on hankala löytää :D

    Ihana blogi sinulla, lissää vaan tekstiä tulemaan!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Joskus ketuttaa nii et meinaa itkettää jopa kesken sarjan! Sitä en nää hyvänä juttuna.. :D

      Kiitos paljon! Koitan kirjoittaa mahd usein, mut inspistä ei aina vaa löydy! Tosin kommentit antaa huimaa motivaatiota luovuuden syntymiseen. ;)

      Mukavaa kevättä sinne. :)

      Poista
  2. Moi,
    mitä painoja sie nostat? Yritin ettiä lukuja blogistas, mutten yhtäkää löytäny... :D
    T. Nuori "bodari" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!:)

      Tosi paljon riippuu millaista treeniä teen. Nyt mulla on esim voimaviikko ja voluumiviikko, jotka vaihtelee siis joka toinen viikko. :) Voluumiviikolla haen tosi hyvää tuntumaa, jolloin painot on suht pienet (esim. olkapäitä hinkkaan 3-5kg käsipainoilla.) En oikeestaan sen takia laittele painoja, koska niitä en niinkään pyri ensisijaisesti suurentamaan treeneissä, vaan haen vain hyvää lihas tuntumaa. :) Onko sulla joku tietty lihasryhmä ,mitä mietiskelit?:)

      Poista
    2. Ei mietin vaa, millaset painot mulla on muihin nostajiin verrattuna...
      Mave maksimi on helmikkun alussa nostettu 100 kg.
      Rinnallevedossa kuukaus sitte 50 kg, ei ihan noussu ylösasti...
      Penkkiä oon tehny 40 kg, muttei tehä usein... :/ Ja oon siis 13.
      T. Saara

      Poista
    3. Wau huikeita tuloksia noin nuoreksi! Teet ilmeisesti enempi voimaa?:) Mä en edes mun maximeja tiedä, kun se ei ole pääasia mihin reeneissäni keskityn...:) eli kannattaa voimannostajilta kysellä. :)

      Poista

Kiitos asiallisesta kommentistasi! :)